Sittenkin kaupunkiin?

Seison pimeässä illassa ystäväni parvekkeella kaupungin ytimestä kaksi katua ylöspäin. Torra agbar, Sagrada Familia ja katulamppujen valot piirtävät alla levittyvän kaupungin esiin. Miten kaunista, huokaan. Koko kaupunki jalkojemme juuressa. Kymmenessä minuutissa olemme kivassa ravintolassa ihmisvilinän keskellä. Muutetaan kaupunkiin, sanon puoliskolle kotona. Jos asuisimme Barcelonassa ei olisi tylsiä päiviä, jolloin ei ehdi tehdä mitään sillä elämä … Jatka artikkeliin Sittenkin kaupunkiin?

Myrskyn jälkeen

Luittehan tekin siitä kuinka myrsky riepotteli Espanjaa ja Etelä-Ranskaa? Kouluja suljettiin ja aallot nousivat lähes kerrostalon korkuisiksi. Ihmisiä varoitettiin kulkemasta rannalla, mutta silti uutiskuvissa heitä seisoi rannalla ottamassa henkeään uhaten selfejä aaltojen lyödessä yli aallonmurtajien. Me istuimme kotona ja katsoimme, kun sade saostui ikkunoiden takana. "Missä on myrskyn silmät?" Kysyi pikkuiseni. "Entä nenä ja suu?" … Jatka artikkeliin Myrskyn jälkeen

Kolme vuotta

Kolme vuotta on tärkeä ikä. Kolmevuotias osaa puhua, on jo monissa asioissa itsenäinen, osaa toimia osana ryhmää ja ymmärtää enemmän kuin osaa itse puhua. Pikkuiseni on kolmevuotias ja risat. Ja me olemme asuneet tänään Kataloniassa tasan 3 vuotta. Kolme vuotta menee, että kielen (t) hallitsee kunnolla, sanoi joku minua kokeneempi ja viisaampi, kun olin taipaleeni … Jatka artikkeliin Kolme vuotta

Jouluperinteitä

"Caga tió !" Lapset huutavat. Omani lähestyvät rohkeasti tukkia, jolla on tonttulakki ja hymyilevät kasvot. Halon takaosa on peitelty peitolla, että caga tiólla ei olisi kylmä. "Osaatteko laulun?" Satuhahmoksi pukeutunut mies kysyy. Lapseni puistelevat päätään. Mies kehottaa ympärillä seisovia ihmisiä yhtymään lauluun. "Caga tió, kakkaa meille turroneja, jos et kakkaa niin lyön sinua kepillä!" Lapsilla … Jatka artikkeliin Jouluperinteitä

Kauhua juhlissa

Aurinko on jo laskenut ja vain kaupungintalo kylpee valossa. Kaupunginjohtaja astelee ylös edustusparvekkeelle. Tämän vuoden tulijuoksu on peruttu, niin lasten kuin aikuisten. Sekasorto, meteli ja paikkojen polttaminen on liikaa. Ihmiset viheltävät buuauksen merkiksi. Seisomme väkijoukossa, jossa niin monta kertaa viime aikojen juhlissa. Lasten luokkakavereita perheineen on ympärillämme, on kylämme Festa Major, jokavuotinen suuri kylä-kaupunginosajuhla, joka … Jatka artikkeliin Kauhua juhlissa

Puhuttaisiinko englantia?

Vanhempi mies saapastelee lasten synttäreillä päällään t-paita, jossa on kirjoitusta. "F##ck" seisoo suuriin kirjaimin vatsan kohdalla, lisukkeeksi on printattu joitakin muita englanninkielen sanoja, jotka antavat kirosanalle humoristisen kaiun.  Toiset lasten synttärit vietetään sisäleikkipuistossa. "Highway to Hell" raikuu kaiuttimista niin lujaa, että on huudettava, kun haluaa keskustella. Englanninkieli, sitähän kaikki sivistyneet ihmiset puhuvat. Se avaa ovet länsimaihin, … Jatka artikkeliin Puhuttaisiinko englantia?

Laita viestiä, kun olet kotona

Kun kaksi vuotta sitten Katalonian poliittinen jännittyneisyys puhkesi näkyväksi, tankkasin auton, ostin kaapit täyteen ruokaa ja katsoin huolestuneena ikkunasta. Suomalaiselle poliittinen kaaos on yhtä hämmentävää kuin hellepäivä lokakuussa. Kun ihmiset jatkoivat arkisia askareistaan, kulkivat mielenosoituksessa näpytellen kännyköitään, jäi hälytystila pois. Nyt kahden vuoden jälkeen poliittinen tilanne on edelleen tulehtunut. Ystäväni istuu kahvilan tuoliin ja vaihdamme … Jatka artikkeliin Laita viestiä, kun olet kotona

Kulttuuriravistuksia

"Mikä täällä sitten on niin erilaista?" Kysyin naiselta, joka näytti hieman ahdistuneelta asuttuaan kylässämme nyt puoli vuotta. "Monet asiat, kaupan kassalla ihmiset jäävät juttelemaan eikä heillä ole kiire mihinkään, vaikka takana on jonoa. Ihmiset tervehtivät kadulla, vaikka en tunne heitä, saattavat jäädä puhumaan." "Niin", vastasin. "Eikö Barcelonassa (kaupungissa) sitten?" "Ei. Ja naapurit kysyivät milloin esittäydymme … Jatka artikkeliin Kulttuuriravistuksia

Mitä ne meistä ajattelee?

Vanhan vitsin mukaan suomalainen, amerikkalainen ja englantilainen olivat eläintarhassa käymässä. Kun he näkivät norsun amerikkalainen mietti miten sillä voisi ansaita rahaa, englantilainen taas miten sitä voisi hyödyntää ja suomalainen: "Mitä se mahtaa ajatella minusta?" Jonkinlaisia pieniä vilautuksia paikallisten ajatuksista Suomesta ja suomalaisuudesta olen kirjoittanut blogissani, Lappi, hiljaisuus, koulu ja kylmyys on täyskäsi ilman peukaloa, joka … Jatka artikkeliin Mitä ne meistä ajattelee?

Päätöksen aika

Elämässä on hetkiä, jolloin on katkaistava jotakin vanhaa, jotta voi saada jotain uutta tilalle. Polkua voi kävellä vain yhteen suuntaan, jos tahtoo päästä eteen päin. Ei voi syödä kakkua ja säästää sitä, kun luopuu niin saa. Kun elämässä on hetki, jolloin on tehtävä suuria päätöksiä miltei väistämättä avautuu myös kliseiden sanainen arkku. Siksi monesti vaikeimpina … Jatka artikkeliin Päätöksen aika