Suomi-kortti

  Onhan näitä kortteja, postikortti, kirjastokortti, natsikortti.. Mutta entä Suomi-kortti? Missä kohdassa tulee vedettyä se Suomi-kortti esille näin ulkomailla? Varmasti riippuu asuinmaasta, mutta itse olen huomannut suomalaisuuden määrittelevän identiteettiäni kohdissa, joissa en olisi ennen ehkä niin ajatellut ja niissä ilmeisissä toki. Yksi niistä on kielitaito, joka tosin rajoittuu yleisesti suomalaisilla vain kahteen kieleen. "Toki puhun … Jatka artikkeliin Suomi-kortti

Mainokset

Löyhää ystävyyttä

Katalaaneista sanotaan, että he ovat pidättyväisiä eikä heidän lähellensä oikeasti pääse. Moni ulkomaalainen on kertonut, että ei heidän ystävissään ole yhtään katalaania vuosienkaan jälkeen. Tämä on varmasti yksi puoli, mutta kaveriksi ja mukaan pääsee helposti. Usein tunnistan itsestäni  suomalaisen. Etsin yksittäisiä ystäviä, joiden kanssa voin sulkeutua olemaan kahdestaan. Mutta ei se toimi täällä niin. Vaikka … Jatka artikkeliin Löyhää ystävyyttä

Rivien välistä

Kun on joku uusi niin siitähän kertoo kaiken muille. Miten tavattiin, miltä se näytti, mitä se sitten sanoi ja jätti sanomatta. Ihastuksen ensihetket jaetaan yleensä ainakin parhaimpien ystävien kanssa. Vähitellen vedetään verhoja eteen, himmennetään valoja. Kunnes verhot repeävät, kaikki on kirkkaiden lamppujen valaisemaa jonkun ison kriisin sattuessa. Miksi näin? Mitä nyt? Arvatkaapa mitä? Ja etkä … Jatka artikkeliin Rivien välistä

Yläastesimulaatio eli miltä tuntuu asua ulkomailla

Olen usein kuvannut blogissani ulkopuolisuuden tunnetta, jonkinlaista vierautta.  Kun palasimme lomalta takaisin, kaikki tuntui kotoisalta. Ensimmäiset kohtaamisetkin olivat sellaisia, että en tuntenut itseäni vieraaksi. Kun menimme täyttämään ruokakaappeja markettiin löytyi sieltä tyttären luokkakaveri äiteineen ja molemmat meistä sai mukavan kohtaamisen ja juttutuokion. Koulunpihalla ihmiset tulivat kyselemään mitä kuuluu ja tyttäreni halaili ystäviään. En enää tunne … Jatka artikkeliin Yläastesimulaatio eli miltä tuntuu asua ulkomailla

Lauantai-illan yllätysvieraat

Launtai-iltana naapurista kuuluu jonkin hälyttimen ääni. Talo on pimeänä eikä ketään näy, joten laitan heille viestin. Jokin hälytin aika hiljainen ääni tosin soi teidän kotona soi ehkä jokin laite on hajonnut. Naapuri vastaa, että epäilee uuden hälyttimen hajonneen ja tulevansa pian kotiin katsomaan. Pienen hetken kuluttua taskulamppujen kirkas valo haravoi pimeydessä kylpevää keittiöterassiamme. Taskulamppujen valo, toistan … Jatka artikkeliin Lauantai-illan yllätysvieraat

Loma ja ne tärkeimmät nähtävyydet

Olemme vihdoin lomalla.  Joku tietty miettii, että enkö ole koko ajan lomalla, kun en ole kerran töissä, mutta arjessa on kaikenlaisia ulkopuolelta tulevia aikatauluja ja jostakin ihmeestä syntyvä kiire, joten nyt kiire määräytyy vain kolmen läsnäolijan tarpeiden mukaan. Täytyy myöntää, että kun on kahden lapsen kanssa kotona  ja kuumaa on jotakin 30-36 asteen välissä niin … Jatka artikkeliin Loma ja ne tärkeimmät nähtävyydet

Suomalaista, tositarkoituksella

"Sari" kuulen pilatesohjaajan sanovan ja sitten antavan tälle ohjeita espanjaksi. Värähdän ja käännyn katsomaan naista. Hänellä on ruskeat silmät, mutta muuten piirteissä on jotakin pohjoismaalaista. Hänkin taitaa olla suomalainen. Nielaisen. Taidan mennä jututtamaan häntä tunnin jälkeen. Kysyisinkö heti suomeksi? Terveyskeskuksen labrajonossa on nainen, jolla on vaaleaksi värjätyt hiukset ja joka hymyilee meille paljon. Puhun suomea … Jatka artikkeliin Suomalaista, tositarkoituksella

Ummikosta kahden uuden kielen puhujaksi -missä mennään

Muistan kuin katsoin Maija mehiläistä muruseni kanssa televisiosta, "Abeja Maya" espanjaksi. "Mitä ne sanoo?"   Olin hetken hiljaa ja pinnistin, pakko oli sanoa: "Ei äiti tiedä." Tiedän, että on ihmisiä, jotka ymmärtävät kieltä jotenkuten, vaikka eivät sitä osaakaan sillä he osaavat jotakin toista kieltä läheltä. En kuulu heihin. Espanja oli minulle aluksi täyttä hepreaa (no ehkä … Jatka artikkeliin Ummikosta kahden uuden kielen puhujaksi -missä mennään

Onko vielä toivoa?

"Ken tästä käy saa kaiken toivon heittää". Näin luki Helvetin portilla Danten jumalaisessa näytelmässä. Näin voisi lukea Internetin yläpuolella nyt. Monenlaista kriisiä, julmuutta ja pahuutta tulvii uutisista. Jos erehtyy vielä lukemaan kommenttipalstaa niin menee loppu usko ihmisyyteen. Mutta huomasitko positiivisen? Miten innovaatio suitsii ilmastonmuutosta? Kuinka paljon paremmin voivat nykynuoret? Kuinka oikeus toteutui vuosienkin päästä? Medialukutaidosta … Jatka artikkeliin Onko vielä toivoa?

Ne suuret erot eli mitä oppii katalonialaisessa esikoulussa?

Kohta on kouluvuosi ohi, koulu päättyy juhannukseen ja lapseni kohdalla se tarkoittaa myös esikoulun loppua. Esikoulua käydään kolme vuotta 3-6-vuotiaana ja se on alusta asti aika koulumaista pulpetteineen ja oppitunteineen. Monesti on on ollut suomalaista varhaiskasvatusmallia ikävä. Oliko mitään järkeä laittaa nelivuotiasta ummikkoa kouluun, kun edes asumisjakson pituudesta ei ollut (eikä ole) tietoa? Olisimmehan voineet … Jatka artikkeliin Ne suuret erot eli mitä oppii katalonialaisessa esikoulussa?