Koronan jakama maa

Itsenäisyysliikkeen kannatus on viimeisen mittauksen mukaan 51 prosenttia (Lavanguardia). Eli noin puolet katalonialaisista haikailevat itsenäisyyden perään tai ainakin kannattavat näitä puolueita vaikka sitten protestimielellä. Ja noin puolet eivät kannata. Mutta on toinenkin asia, joka jakaa ihmisiä täällä Kataloniassa.

Ensimmäisen kerran törmäsin siihen kai whatsapp-viestissä. Satunnainen tuttavani jakoi sen kai kaikille yhteystiedoillen: ”Rakkaus on paras rokotus.”

Oli pakko lukea uudestaan ja sitten oli pakko lakata lukemasta, mitä siihen perään oli kirjoitettu. Ihan todella joku kampanjoi rokotuksia vastaan jakaen viestiään kaikille, jotka halusivat ja eivät halunneet?

Osta kuusenkerkkäuutetta” huikkaa ystäväni, kun lapseni kärsii yskästä (E.K. eli Ennen Koronaa). ”Se auttaa todella!”

Ostin kyllä, voihan sitä kokeilla. Minulla ei ole mitään vaihtoehtoisia hoitomuotoja vastaan, kun niiden ei väitetä olevan jotakin sellaista, mitä niiden ei ole voitu osoittaa olevan.

Minun sukulaisellani oli Korona, kuin normaali flunssa.” Toteaa toinen. Sitä on turha pelätä, hän tahtoo sanoa, kun kuuntelen jatkoa. Kakistelen hieman. Jos hän ei kuollut niin entä ne, jotka kuoli?

Suomi on niitä maita, joissa yhtenäisyys on suurinta, Suomessa luotetaan auktoriteetteihin, olivat ne sitten lääkäreitä, tutkijoita tai poliiseja. Jo tiukan länsimaisen piirin ulkopuolella terveydenhuollon ammattilaisetkin saattavat heittää ehdotuksia, jotka kuulostavat lähinnä kukkaistanssilta. Muistan kuinka eräs toiselta mantereelta kotoisin oleva lääkäri huikkasi minulle ollessani raskaana: ”Sinun on pukeuduttava nyt iloisiin väreihin, vauvasi vuoksi.”

Hyvä mielihän tuollaisesta tulee ja se kai niiden iloisten värienkin tarkoitus onkin.

Mutta moni täällä, joka nojaa luonnonantimiin lääkinnnässä, kieltäytyy myös rokotuksista ja vähättelee Koronaa. Ja tarkoitan vähättelyllä sitä, että tauti ei koskaan olisi vaarallinen ollutkaan eikä siltä tarvitsisi yrittää suojautua. Maskia moni heistä pitää vain sosiaalisen pakon vuoksi ja kun ollaan pienemmällä porukalla jo vaihtuvat molskahtelevat poskisuukot.

Toiset ovat taas niitä, jotka pyörittelevät silmiään espanjalaiselle leväperäisyydelle. Heillä on astetta professionaalimpi maski kasvoilla ja lapsetkin on maskitettu, vaikka ei olisi pakko.

Milloin faktoista tuli mielipidekysymys?

Lapset nimesivät tämän pallon Koronavirukseksi.

”Meidän olisi aika päästää irti peloista.” Sanoo eräs tuttuni. ”Pelko ei ole hyväksi immunipuolustukselle. Se sairastuttaa. —-On lääkäreitä, jotka ovat sitä mieltä, että koko Korona on liioteltua. Vanhoja ihmisiä olisi kuollut muutenkin.” Hän aloittaa luennon kuin en olisi siinä. ”Mutta enhän minä pelkää.” Saan sanottua väliin. Oloni on kuin olisin, olisin, mistä tämä tunne on tuttu? Niin, käännytettävänä. Itse kristittynä ja pappina pidän painostavaa julistamista ahdistavana, olipa kysymys sitten uskosta tai mielipiteistä. Mutta luonnonantimiin ja kosmoksen voimaan uskovilla ei liene samanlaista historian painolastia vallasta ja voimankäytöstä kuin länsimaisella tunnustavalla kristityllä.

Kotimatkalla löydän hitaasti sanat ja ajatukset, jotka katosivat toisen puhetulvaan, väittelyissä kyllä äidinkieli olisi poikaa. Jos kaikki kuolemat olivat luonnollisia niin miksi ruumiita oli niin, että niillä täytettiin jo stadioneita, kun ruumishuoneet olivat täynnä?

Kuinka lyhyt on ihmisen muisti?

Jos kaikki kuolemat olivat luonnollisia, kuinka ensi kertaa historiassa Espanjan eläkemenot ovat notkahtaneet? Eikö pelottomuuden sanoma ole armoton, kun sen kääntöpuolelta löytyy: Sairastuit, koska pelkäät? Et syönyt oikein, et huolehtinut immuunipuolustuksestasi.

Jos rakkaus on paras rokotus niin eikö sairastuneet sitten rakasta tarpeeksi?

Mitä on tiede ja miksi se epäilyttää?

Tieteen pohja on filosofiassa. Ja filosofiaa jossakin muodossa meistä on jokainen harjoittanut: Kysynyt ”Miksi? Miten tiedämme? Miten voit olla varma? Entä jos?” ja muita kysymyksiä, joita me ihmiset esitämme heti, kun puhe alkaa päästä ensimmäisiin juoksuaskeliin.

Tieteet perustuvat yksinkertaistettuna näihin kysymyksiin, ennakko-oletuksiin, malleihin ja niiden testaamiseen, havaintoihin että logiikkaan.

Minä uskon tieteeseen, se on vienyt meidät ihmiskuntana pitkälle. Mutta en usko tieteen erehtymättömyyteen. Siihen ei usko tiede itsekään. Tiede ei ole aukoton eikä ihmisluonnon ulkopuolella vaan havainnojana on aina ihminen. Mitä enemmän tieteen päätelmät perustuvat teorioille, sitä enemmän varaa jää tulkitsijan tulkinnoille. Se tarkoittaa, että on mahdollista, että joskus päätelmät ovat vääriä, että joskus jonkun tuloksen takana voi olla virhe, tahallinen tai tahaton. Mutta se ei tarkoita, että tiede kannattaisi itsessään heittää roskiin ja alkaa uskoa, että monimutkaiset asiat, joita on tutkittu ja koeteltu vuosikymmeniä tai satoja, että ne kaikki olisi ratkaistavissa puolen tunnin mietiskelyllä, kun maallikko niitä alkaa pohtia.

Rokotuksenvastaiset perustelut perustuvat usein satunnaisotoksiin. Otetaanpa tuosta nuo rokotustilastot ja otetaanpa tuosta toisesta korista hmm.. no vaikka nuo autismiin sairastumis-tilastot ja verrataan sitten niitä ja sen ihmeempiä miettimättä tehdään näistä päätelmä, että rokotteet aiheuttavat autismia. Ja kun tätä sitten toistellaan, on syntynyt käsitys, että autismilla ja rokotuksilla olisi jokin yhteys, tämän väitteen kuulen myös täällä puheissa. Vaikka yhteys on samankaltainen kuin ottaisimme liikennekuolematilastot ja nuo tupakointitilastot vaikka ja pääteltäisiin, että tupakoinnin vähentyessä on myös liikennekuolemat vähentyneet.

”Ja miksi tämä monimiljonääri Bill Gates haluaa rokottaa ihmisiä? ” Kysyy yksi.

Monissa maissa lapsia kuolee tai vammautuu edelleen tauteihin, joita vastaan on jo rokotukset. Silti monet kokevat rokotusohjelmat uhkana.

Rokotteisiin kriittisesti suhtautuvat ihmiset täällä Espanjassa eivät ole niin pieni vähemmistö kuten Suomessa. Monesti he suhtautuvat yhteiskunnan systeemeihin muutenkin kriittisesti ja ovat suoraan sanoen monella tapaa rentoa porukkaa. Monesti heille raha ei merkitse kovinkaan paljoa, he eivät pönötä eivätkä puhu tavaroista, joita ovat juuri ostaneet. Heitä ei kiinnosta kuka kukin on tai minkä merkkiset vaatteet lapsella on päällä. (Mutta tietystikään en väitä, että kaikki tällaiset ihmiset ovat rokotuksenvastaisia). Monesti ihmisten mielipiteet ja mieltymykset tulevat yhdessä paketissa sitä kai voi kutsua kulttuuriksi, silti yhdistelmät välillä hämmentävät, varsinkin näin eri kulttuurin kasvattia.

Monissa maissa rokotevastaisuus kulkee yhtä jalkaa populismin kanssa ja populismista tulee noin ensimmäiseksi mieleen Trump, jota nämä ihmiset tuskin kannattaisivat. Mutta populismia on monenlaista. Wikipedian määritelmän mukaan populismi ”on politiikan tyyli tai löyhä poliittinen ideologia, jonka mukaan politiikan pitäisi olla ”kansan tahdon” ilmausta. Populistit korostavat yhteiskunnan jakoa tavalliseen kansaan ja eliittiin jota he pitävät korruptoituneena.”

Tällaisina aikoina kulttuurin erot paljastuvat ja joskus ne hiertävät. Muistan myös, että olen pohjoismaalaisena omien käsityksieni kanssa myös monella tapaa maailmassa vähemmistössä. Suomessa se on vain helppo unohtaa.

On tavallaan luonnollista suhtautua epäilevästi kehoon tungettaviin vieraisiiin aineisiin. Mutta tunne ei liene kaikessa se paras kompassi. Globalisaatio, miljoonien ihmisten yhteisöt, maailmankansoitus, teknologinen kehitys; olemme jo aika kaukana siitä myyttisestä alkutilasta, johon kehomme ja mielemme ajoittain vaikuttaa kaihoavan.

Meitä on jo paljon ja meillä on vastuumme toisistamme. Sinun valintasi vaikuttavat siihen mitä minulle tapahtuu. Jos et rokota lastasi on se minunkin asia, ei noin henkilökohtaisesti, mutta yhteiskuntana kyllä. Rokotusten teho perustuu kattavuuteen. Noin 60 vuotta sitten Suomessakin lapsia sairastui halvaannuttavaan polioon, mutta rokotusten ansiosta se saatiin hävitettyä, mutta kuka sitä enää muistaa?

Kyllä. Muistan myös sikainfluenssan ja narkolepsian ja minuakin mietityttää haluaisinko juuri pikavauhtia kehitetyn Koronarokotuksen, mutta uskon, että näissä on hyvä katsoa asioita kiihkottomasti tutkimuksen valossa eikä pelkästään oman fiiliksen mukaan.

Suomalaisena minulla on valistuspohjainen koulutus, usko järkeen ja koulusivistykseen. Suomalaiset ovat käytännöllistä insinöörikansaa. Meillä on paljon järkeen liittyviä sanontoja ja lausahduksia. ”Olisit nyt järkevä”, ”Onko tässä mitään järkeä?” ”Ei järjen häivää!”

Mutta järki? Onko järki kaiken avain? ”Olkaa nyt järkeviä!” Niinhän me suomalaiset sanomme. Jos vain kaikki olisimme järkeviä niin kaikki menisi hyvin.

Viekö järki meidät sitten onneen? Filosofian erään teorian mukaan rationalismin yksi luonnollinen päätepiste on fasismi. Mutta se on toinen tarina.

Miksi haluan kertoa sen, vaikka en kerro koko tarinaa? Sanoakseni, että sillä on väliä mihin uskoo eikä kaikkien uskomusten ja ideologioiden vaikutukset ole nähtävissä ensivilkaisulla eikä välttämättä siinä hetkessä. Tarvitsemme myös ihmisiä, jotka pohtivat näitä asioita työkseen. Ja että en tarkoita, että järki olisi ylivertainen. En usko tieteen ylivertaisuuteen enkä ihmisen erehtymättömyyteen. Asiat eivät ole usein yksinkertaisia, siksi populismi on huono idea.

Koronan vähättelyn rinnalla kulkee toinen vielä villimpi tarina, josta kuulen aikajanoin.

”He sanovat, että Koronavirus on keksitty. Että se on salajuoni. Että se on..”

”Oletko koskaan miettinyt, kuinka monen ihmisen, siis keiden kaikkien pitäisi olla mukana tässä salaliitossa, jotta se pitäisi? Ja miksi? Miksi he tekisivät niin?” Kysyn.

Viruksen varjossa eläminen on raskasta. Olemme väsyneitä ja turhautuneita. Ajoittain mietin, että ehkä jaksan tätä kohtuullisen hyvin, koska en ole aina elänyt täällä. En samalla tavalla koe muutosta entiseen niin syvänä kuin ikänsä täällä asunut, kun juuri vasta sopeuduin, sopeudun nytkin.

Minua ei pelota virus vaan se minkälaiseen politiikkaan se johtaa. Millaisiin poteroihin ihmiset kaivautuvat, miltä sulkevat silmänsä, keneltä vetävät auttavan kätensä pois ja minkälaisen lipun he nostavat salkoon. Ja kun heille myydään uusia aatteita huutavin suin, niin mitä kuiskataan, mitä kuiskataan hiljaisin sanoin, mutta ei tahdota kuulla, että tämäkin, tämäkin tulee siinä mukana, ja senkin sinä hyväksyt. Se on se pieni printti, raksi ruutuun vain ja sitten silmät kiinni.

PS. Koulu alkoi. Yhden luokkakaverin äiti on sairastunut. Jos joku lapsista sairastuu, koko luokka joutuu karanteeniin. Sitä odotellessa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s