Kaupunkikaipuu

Se on niin yleistä. Kaikki sitä tekevät. Juuri luin naisesta, joka perheineen muutti Lapin perukoille ja on niin onnellinen nyt. Eikä hän ole yksin, ei ole. Moni muukin haikailee pois betoniviidakosta. Hän on rahoittanut haaveensa youtubevideoilla ja muilla somekanavilla. Niin moni haluaa pois. Tai ainakin uskoo haluavansa. Minä en ole oikein koskaan halunut maalle. Tai … Jatka artikkeliin Kaupunkikaipuu

Koronan jakama maa

Itsenäisyysliikkeen kannatus on viimeisen mittauksen mukaan 51 prosenttia (Lavanguardia). Eli noin puolet katalonialaisista haikailevat itsenäisyyden perään tai ainakin kannattavat näitä puolueita vaikka sitten protestimielellä. Ja noin puolet eivät kannata. Mutta on toinenkin asia, joka jakaa ihmisiä täällä Kataloniassa. Ensimmäisen kerran törmäsin siihen kai whatsapp-viestissä. Satunnainen tuttavani jakoi sen kai kaikille yhteystiedoillen: "Rakkaus on paras rokotus." … Jatka artikkeliin Koronan jakama maa

Pitäisikö meidän palata Suomeen?

Suomen kansalaisten kotimaahan paluu/maastamuutto on ensimmäistä kertaa vuosiin muuttunut Suomen muuttovoitoksi. Ylen sivuilla on luettavissa yksi lukuisista jutuista Suomeen palaavista ulkosuomalaisista. Ulkosuomalaisten palstat taas täyttyvät tsemppauksesta ja sympatiasta niitä kohtaan, jotka näihin haastatteluihin antautuvat. Kotimaan vakkariasukeilla on toisenlaiset puheet. Niissä kaikuvat vanhat, kovat ajat: "Kyllä routa porsaan kotiin ajaa". Ja "nytkö se Suomen sosiaaliturva kelpaa" … Jatka artikkeliin Pitäisikö meidän palata Suomeen?

Bikineillä ja ilman -eli miten katalonialainen kehokulttuuri eroaa suomalaisesta

Nainen nostaa paitansa ylös ja paljastaa pehmeän vatsan ja napaa ympäröivän tatuoinnin. Vatsa esillä hän tanssii seuraavan sarjan eikä kukaan sano mitään, kukaan ei kohota kulmakarvojaan. Kun menin balettitunneille Espanjassa minua pelotti. Ei siksi, että ajattelin, etten pärjäisi vaan siksi, että en tuntenut paikallista kulttuuria. Katalaanit ovat pieniä ja hentoisia, ballerinat ovat pieniä ja kevyitä … Jatka artikkeliin Bikineillä ja ilman -eli miten katalonialainen kehokulttuuri eroaa suomalaisesta

Tyhjyyksien tyhjyys

On elokuu. Kuuma kosteus on hiipinyt päiviin enkä enää selviä yhdestäkään hikoilematta. Vissyä, limsaa, mehua, jääpaloja, alkoholitonta olutta. Erilaiset juomat helmeilevät haavekuvissa, kun olen ulkona ja vaikka en olisikaan. Elokuussa olemme yleensä menneet Suomeen. Elokuussa Suomessa valo on keltaista ja puut ovat tummanvihreitä. Elokuu on lempikuukauteni Suomessa. Kesä kääntää selkänsä pehmeästi, yöllä on taas pimeää. … Jatka artikkeliin Tyhjyyksien tyhjyys

Nainen menneisyydestä

Liityin instagramiin muutama kuukausi sitten, koska kaikki ovat siellä, lähikaupasta naapuriin. Vieläkin olen ihan, että mitä mitä mitä. Lapseni kaverin äidillä on yli kymmenentuhatta seuraajaa. Hyvänen aika, olen melkein sukua julkkikselle! Toinen rouva, joka vaikuttaa väsähtäneen lastensa ja itsensä hoitoon,- ja luo minuun pisteliäitä silmäyksiä, kun reippailen ohi ylämäessä ja jumppatunnilla- onkin tuhansia seuraajia omaava … Jatka artikkeliin Nainen menneisyydestä

Kun nälkä soittaa ovikelloa

Kesä, tuo kostean kuuma kesä, joka saa pyörimään lakanoissa, saapui heittelehtien, mutta saapui viimein ja jäi makailemaan tänne Barcelonan rannoille ja kapoisille kaduille. Monet eläimet kulkevat lämpimässä nopeammin, liskot vilistävät pitkin seiniä ja muurahaiset, mutta minun vauhtini on hidastunut. Raahustan myöhässä paikasta toiseen ja palaan takaisin hakemaan jotain, jonka unohdin, mutta sen mitä olin unohtanut, … Jatka artikkeliin Kun nälkä soittaa ovikelloa

Välimeren ruokavalio -miltä se näyttää arjessa

Sulje silmäsi -mitä sinulle tulee mieleen välimeren ruokavaliosta? Oliivipullo? Kalaa ja kasviksia? "Miksi äiti sinä et koskaan laita meille välipalaksi tuollaista" sanoi tyttäreni lukiessamme espanjankielistä kirjaa, jossa äiti kattoi lapselleen keksiä ja maitoa välipalaksi. Puistoissa monilla äideillä rapisevat keksipaketit, kaakaot ja sipsit, kun lapset kaipaavat syötävää. Toki monella on kassissaan bocata tai vaikka omena ja … Jatka artikkeliin Välimeren ruokavalio -miltä se näyttää arjessa

Kiittämätön itkupilli

Espanja on edelleen poikkeustilassa, Barcelona on vasta vaiheessa yksi (monet muut jo vaiheessa 2 tai 3), mutta elämä alkaa pikkuhiljaa palautua rannoille, terasseille ja ihmisten mieliin. Vielä ei voi rynnätä kaupungille ja halata ystävää, mutta poliisiauton näkeminen ei enää nostata sellaista "piiloudu tai juokse" reaktiota kuin vielä reilu viikko sitten, kun hengasimme äitiporukkana poliisin sulkemalla … Jatka artikkeliin Kiittämätön itkupilli