Kaikki äideistä

Äiti, onko latautuneempaa sanaa. Se sana minkä moni lausuu ensimmäiseksi sanakseen ja hädässä. Äitimyytti, äidinkaipuu, ihanneäiti, äitihahmo, pullantuoksuinen äiti, äitipuoli, huono äiti, varaäiti. Kuinka latautuneita sanoja ovatkaan ”äiti” sanat.

”Riittävän hyvä äiti on se, joka tekee parhaansa” lukee usein perhelehtien sivuilla. Ei se taida kuitenkaan olla totta. Se on lohduttava lause niille, jotka yltävät jo yli perustarpeiden huolehtimisesta lapsen henkisestä hyvinvoinnista huolehtimiseen ja siltikin murehtivat ”riitänkö minä?” Mutta ei riittävyyden mitta määräydy äidin mukaan vaan lapsen.

IMG_20180211_163911718.jpg

”Äiti”. Ensimmäisen kerran minua kutsuttiin äidiksi niin, että värähdin, synnytyssairaalassa. Ei, lapseni ei puhunut vielä syntyessään vaan kätilöt puhuivat minusta keskenään äitinä ja tunsin niin suurta ylpeyttä. Olen saanut arvonimen ”äiti”. Sillä äiti on jotain suurta, jonka olevaisuudessa ja olemattomuudessa kierimme suuren osan elämästämme.  ”Äiti” kun kuulin sen ensi kerran muruseni suusta olin niin onnellinen. Joskus kuulen ”mama”. En sitäkään pistä pahakseni.

Kun syntyy lapsi niin oma suhde äitiin herää uuteen, herkkään vaiheeseen. ”Äiti” sanon uudelleen.

”Auta minua taas. Ole tässä.”

Äidillä on monta siirtymäkohtaa: Raskaus, vauva, leikki-ikäinen, iso jo ja sitten se teini, kohta omilllaan ja erillään. Kun taas ”äiti” yhä uudelleen.

”Äiti, minustakin tuli äiti.”

IMG_20180211_193908276

Täällä Espanjassa näkee aikuiset tyttäret usein äitiensä ja lastensa kanssa. Äitiys ei lopu. Minä olen matkannut kauas, mutta äitini on pysynyt lähellä ja mukana minun ja lasten elämässä.

Äitiys ei ole kuva vaan äitiys on suhde. Äiti on jokaiselle lapselleen hieman erilainen äiti, sillä suhde muodostuu vuorovaikutuksessa.

Olen äiti ja äitipuoli. Äitipuoli sanaa en kyllä juuri käytä. Sillä on oma satujen ja varmasti myös todellisuuden kantama painolasti. Ruotsinkielen bonusäiti on paljon kauniimpi sana. Mutta ne sanat ovat ulkopuolisille. Lopulta vain lapset tietävät mikä olen heille.

Äitiyteni on kasvanut vähitellen ensin isompien lasten mukana ja sitten taas pläjähtänyt syvälle äitiyden ydintä vauvojen myötä. Äitinä sitä paljastuu. Muuten voi muina naisina kuljeskella paljastamatta heikkoja kohtiaan, mutta lapset, ne löytävät niin hyvät kuin huonotkin puolesi, halusit tai et.

20170414_192111

Onko äitiys kevyempää Kataloniassa? Monilla äideillä on ympärillään isovanhempien kädet. Isät vievät ja hakevat lapsiaan ja kulkevat heidän kanssaan siinä missä äiditkin eikä kukaan mittaa kauanko hyvän äidin tulisi olla kotona. Ihmiset pyytävät helposti apua ja myös antavat sitä. Lapsia viedään harrastuksiin yhtenä könttänä, toiset hakevat ja toiset vievät. Jos tekee pitkää päivää lastenhoito kouluikäisille on suhteellisen helppoa. Koulupäivät ovat klo 9-16.30 ja ennen ja jälkeen on tarjolla harrastustoimintaa koulun yhteydessä. Lapset voi ottaa mukaan joka paikkaan. Kyllä sanoisin, että äitiys on tavallaan helpompaa täällä Kataloniassa ellei lasketa vauva-aikaa. Sillä kukapa oikeasti haluaisi mennä töihin vain neljän kuukauden äitiysloman jälkeen. Ja moni joka voi valita ei vielä silloin menekään.

Ja vaikka mielikuvat ovat monilla toisenlaisia niin lapset eivät juuri vaatteilla hienostele, monilla tytöillä on juhlissakin farkut ja ponnarit, äidit eivät taitele tarjoomusten kanssa ja sen sijaan, että pähkäiltäisiin koulukaverin lahjaa tuodaan vanhemmille 2-3 euroa per lapsi ja sankarin vanhemmat hankkivat lahjan. Aika vähän jää tilaa äitiyden suorittamispaniikille.

Mutta kyllä suomalainen äiti kaipaa ajoittain suomalaista vanhempainkulttuuria. Perhekerhoja ja avoimia päiväkoteja ja erityisesti niitä toisia äitejä. Niitä ystäviä, jotka jakavat saman kulttuuriperinnön ja käsityksen vanhemmuudesta. Ja ihan vain niitä ystäviä, jotka ovat ystäviäni muutenkin.

Pidän enemmän suomalaisesta varhaiskasvatuksen mallista. Ei lapsilla ole kiire oppia istumaan hiljaa paikoillaan.

Mutta paljon on täällä hyvää. Yksi niistä on se, että lapsille puhutaan ystävällisesti. Se positiivinen kasvatus, josta Suomessa on kirjoitettu lehdissäkin, jota käytetään vanhempainvalmennuksessa oireilevien lasten kamppailuun, se on monessa kohtaan täällä jo kulttuurissa. Lapset ovat ihana asia. Myös ravintolassa, kaupungilla, kaupassa. Monet asiat voi sanoa ihan nätisti.

Lapset ovat toivottu ja hallittu kaaos. Se näkyi loistavasti, kun tänä vuonna vietimme espanjalaista äitienpäivää.  Kävimme muruseni kanssa teatterissa, jossa yksi näyttelijä osallistutti lapsilaumaa omaan esitykseensä. Taitavasti hän piti viisivuotiaat mukana milloin orkesterissa, vesisodassa tai prinsessasadussa. Vanhemmat istuivat taustalla eikä reilun tunnin esityksen aikana nähty yhtään itku-tai raivokohtausta eikä vanhempien tarvinnut puuttua lasten käytökseen. Murusenikaan ei katsonut kertaakaan taakseen vaan oli käsi pystyssä osallistumassa espanjankieliseen esitykseen. ”Ymmärsitkö?” Kysyin lopuksi. Hänen pääkielensä arjessa on kuitenkin katalaani. ”Joo, oli tosi kivaa.”

Näen, että suomalainenkin lastenkulttuuri on murroksessa. Lapsia kunnioitetaan ihan eri tavalla kuin ennen. Se näkyy vaikka kulttuuritarjonnassa. Ja näkyy se vähitellen lapsissakin. Kiitos siitä äideille, jotka olette nähneet, että on aika pehmentää. Kiitos äidilleni siitä, että olet lähellä, vaikka olet kaukana. Tulet vastaan ja perille asti. Tulet, kun pyydän, vastaat, kun soitan. Jaat huolet ja ilot. Autat aina ja kaikin tavoin miten voit. Sillä äitiys on liian suuri tehtävä tehtäväksi yksin. Tarvitaan mummeja, kummitätejä ja muita äitihahmoja (ihan tarkoituksella puhun nyt vaan äideistä ja naisista tänään, muut odottakoon vuoroaan) että yhdessä täällä ollaan ja olet tänne toivottu. Ei tarvita äitimyyttejä eikä ihmeäitejä. Tarvitaan suhde. Suhde elää ja siinä on monenlaisia vaiheita. Mutta ne kaikki vaiheet selvitään, kun on hyvä tahto ja rakkaus.

Ihanaa äitienpäivää äidit ja erityisesti sinä ihka oma äitini!

IMG_20180513_090516460.jpg

 

Mainokset

Yksi vastaus artikkeliiin “Kaikki äideistä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s