Ihana, kamala Barcelona

 

On hetkiä, jolloin koen olevani todella onnekas. Täällä me olemme hiekkarannalla sinisten aaltojen rannassa. Aurinko häikäisee silmäni kipeäksi. Olen taas unohtanut aurinkolasini, en millään muista, että niitä tarvitsisi ympäri vuoden. Mutta on toinenkin syy miksi silmäni ovat arat.

Oletteko koskaan purskahtaneet itkuun huonekalukaupan pihalla? Niin en minäkään, paitsi tänään. Olin pitkän odotuksen, taustatyön ja valmistelun jälkeen saanut puoliskon lähtemään kanssani huonekalukauppaan. Olin muistanut ottaa lapsillekin eväät ja olin kerännyt itseeni päättäväisyyttä, että en lähtisi kotiin ilman joitakin huonekaluja tai ainakaan ilman kuittia ja sopimusta niiden kuljetuksesta. Sääkin oli sopivan tuulinen, ettei ulkoilu liikaa houkutellut aamulla.20170304_112947 Mutta. Kolmannessa kaupassa olin päättänyt ostaa kaiken mitä tarvitsin ja olin kasannut kyytiin mattoja ja päätin olla välittämättä puoliskoni hintakauhisteluista ja kiristyneestä, kyllästyneestä ilmeestä (vain tekniset laitteet saavat maksaa), valita vielä terassille huonekalutkin, kunnes pääsin kassalle. Puolisko vei lapset ja odotti autossa. Ja odotti. Ja odotti. Ensin odotettiin laatikkoa, jotka sisälsivät tuolit. Sitten odotimme vuoropäällikköä, joka hyväksyi jotakin (ostosumman tai takuun?). Ja myyjä pyöritteli silmiään ystävällisesti minulle kaikesta odottamisesta. Minä mietin väsyneitä ja nälkäisiä lapsia autossa istumassa ja puoliskoani, joka inhoaa vaate- huonekalu ynnä muita kauppoja ja odottamista, ja odotin. Ja mietin, että en muista pankkikorttini tunnusta. EN MUISTA. 

Ja ehdin miettiä odottaessa niin kauan, että muistinkin. Ja sainkin näpytellä sen oikein monta kertaa. Sanoin myyjälle, että hänkin oppii sen kohta ja voi sitten itse naputella. Ensin en ymmärtänyt mikä oli vikana. ”Eikö kortti toimi?” ”Ei, kun linja ei toimi.” Olin kassalla yhteensä noin tunnin. Myyjä ei hermostunut eikä muut asiakkaat, mutta minä aloin hermostua. Yritin kysyä, josko voisin maksaa laskulla tai internetissä tai.. Mutta ei. Aina uudelleen. Silmien pyörittelyä. Kunnes totesin, että en voi enää odottaa. Puolisko purki autosta kaikki sisustukseni uudet helmet. Ja ainoat helmet, jotka tulivat kotiin asti olivat poskillani.

On typerää itkeä huonekaluja tai niiden puutetta, tiedän sen. Näin alkumetreillä uudessa maassa kielitaidottomana kokee usein turhautumista. Ja sitä kasautuu. Kun ei osaa. Kun asiat ei toimikaan, etkä osaakaan toimia. Kun ei tiedä miten pitäisi toimia. Eikä osaa puhua. Ja sitten välillä se purkautuu. Siksi ulkomailla asuminen on aivan ihanaa ja aivan kamalaa.

Ja me olemme täällä kuitenkin täysin vapaaehtoisesti. Kaikenlaiset puolipakosta maahanmuuttajat ja pakolaiset alkavat tuntua minusta ihmeellisiltä selviytyjiltä. Joskus katson välimerta enkä voi olla muistamatta niitä, jotka ovat sen toisella puolen, tai eivät koskaan päässeet rannalle.

Ja vielä ihmeellisemmältä tuntuu se, että kuinka kukaan voi lisätä niiden taakkaa, jotka ovat lähteneet kodistaan ja kotimaastaan vastentahtoisesti. Siinä voi olla itku ja huoli muustakin kuin huonekaluista.

20170304_134535

Loppukevennys: Laajensimme tänään ravintolarepertuaaria. Hyvät falafelit oli. Ja ranskikset. 

 

Mainokset

7 vastausta artikkeliin “Ihana, kamala Barcelona

  1. Muistan nuo fiilikset. Lasten rekisteröiminen kouluun oli työlästä. En enää muista, kuinka monta kertaa kävin koulun toimistossa ja lopulta itkin parkkipaikalla, kun mikään ei onnistunut.

    Uuteen maahan muuttaminen ei ole helppoa. Kunnes sitten jonain päivänä asiat onnistuvatkin ja tuntuvat tutuilta – ne hankalatkin.

    Tsemppiä ja iloa!

    Tykkää

  2. Hieno teksti ja niin tuttuja mietteitä. Olen muuttanut maasta toiseen nyt jo useamman kerran, ensin omien opiskelujen ja töitten vuoksi ja sittemmin miehen työn perässä. Nykyinen kotimaa, Sudan, on ensimmäinen missä olen ihan ummikko, englanti on Sudanissa arabian rinnalla periaatteessa virallinen kieli, mutta sitä eivät kuitenkaan hallitse läheskään kaikki. Vieras kulttuuri ja vieraat tavat yhdistettynä vieraaseen kieleen tuovat eteen paljon käsittämättömiä ja väsyttäviä tilanteita! Ensimmäisenä vuonna täällä itkin paljon – turhautumisesta ja väsymyksestä ja ärsytyksestä ja yksinäisyydestäkin. Paljon mietin itsekin niihin aikoihin tuota, että me kuitenkin kuljemme maailmalla vapaaehtoisesti! Omien kokemusten pohjalta tunnen valtavaa sympatiaa pakolaisia kohtaan.

    Viime aikoina olen ajatellut usein sitäkin kuinka kohtuutonta on se, että niin moni pakolainen ei koskaan saa kaikkien koitosten ja haasteiden jälkeen kokea sitä helpotusta mikä ennen pitkää valtaa mielen kun huomaa, että hallitsee ympäröivän todellisuuden ja on kuin onkin kuin kotonaan. Se on onneksi sinulla ennen pitkää edessä! Ja hienoa sekin, että tunnet jo nyt itsesi siellä myös onnekkaaksi.

    Liked by 1 henkilö

  3. Voin vain kuvitella kuinka toivottomalta sinusta tuntui siellä kassalla kaiken sen valmistelun ja tunnelatauksen jälkeen! Nälkäiset lapset, kyllästynyt puoliso ja odottelu ei ole hyvä yhtälö. Tsemppiä sinne, toivottavasti uusi, onnistuneempi kauppareissu tapahtuu pian!

    Liked by 1 henkilö

  4. Tsemppihali ja kiitos tästä tekstistä!
    Viime viikko oli töiden puolesta paitsi äärimmäisen antoisa, myös tosi kiireinen, päivät pitkiä ja joka päivä kalenteriin ilmaantui vielä jotakin ylimääräistä, turhalta tuntuvaa selvitettävää. Stressitaso huiteli hetkittäin pilvissä ja väsymys oli tasoa uskomaton. Ja sitten Suomesta vielä tuli suru-uutinen. Tuntui pariin otteeseen nanosekunnin ajan siltä, että vaikka kovasti tykkäänkin täällä olla, tarvitsisin viikon omissa tutuissa ympyröissä, joissa tiedän ilman tuntien taustatyötä mistä mitäkin palvelua saa, mistä minkäkin tiedon löytää, miten minnekin pääsee ja miten kaikki toimii. Ja joissa voin halata rakkaita vähän liian pitkään. Niin että samastun.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s