Alku aina hankalaa

Meillä oli ollut unelma muuttamisesta ulkomaille jo vuodesta 2005. Nizzan rantabulevardilla tuskin olimme ainoita, jotka haaveilivat siitä, että sen hetkisen loman voisi muuttaa arjeksi turkoosin meren rannalla.

”Tämä voisi tarkoittaa muuttoa Barcelonaan.” Sanoi puolisko työpuhelun jälkeen. En miettinyt kauaa, en oikeastaan ollenkaan. ”Ei se ole este”.

Kaikki kävikin sitten nopeasti. Ikuisuuksiin venynyt omakotitaloprojekti siirtyi syrjään ja maa, jonka mannerosissa emme olleet koskaan kumpikaan vierailleet valikoitui uudeksi kotimaaksi.

Monesti suomalaisten pelkona ulkomailla asumisessa on, että mikään ei toimi. Itsekin olin oppinut jo vuosia sitten yhden espanjankielisen sanan ”manana”, huomenna. Paikan päällä valistettiin, että se tarkoittaa ”ei tänään”.

Mutta kyllä täälläkin asiat toimivat, jotkut jopa tehokkaammin kuin Suomessa. Yksi sellainen on pysäköinninvalvonta, joka on yksityistetty. Olipa rikkeesi pieni tai suuri niin kauan ei tarvitse odottaa hinauspalvelua. Vaikka monet asiat täällä oikenevat väittelemällä tai säännöistä hieman oikaisemalla ei parkkeeraus jätä jouston varaa. Parkeerauksen säännnöt ovat myös monimutkaiset eikä ulkomaalaisia armahdateta. Meidän automme ehdittiin hinata kaksi kertaa ennenkuin säännöt alkoivat kirkastua.(pysäköintiruudut ovat värikoodattu ja jokaisella värillä on oma merkitys).

Monissa muissa asioissa sääntöjen tiukkuus ja asioiden toimivuus riippuu henkilöstä, jonka kanssa neuvottelet. Eräässä liikkeessä nettiliittymän ja puhelinlinjojen avaaminen olisi vaatinut 1500 euron pantin, toisessa, -saman firman nimen alla- työntekijä merkitsi liittymän avaajan kansalaisuudeksi ”espanjalainen” ohittaakseen hankaluudet.

 

 

Vaikka espanjankieli on helppo kieli ja lähellä monia muita tuttuja kieliä, on se silti vieras kieli ja minulle tuntematon. Helppo kieli, jota et ymmärrä etkä osaa puhua, tuntuu kohtalaisen samanlaiselta, kun vastaava vaikea. Lopputulos kun on kutakuinkin sama, en ymmärrä enkä osaa itseäni ilmaista kielellä

. Ja sen lisäksi on vielä se vaikeampi kieli -katalaani- jota useimmat paikalliset puhuvat äidinkielenään, jota myöskään en ymmärrä. Silti olen kiitollinen jokaiselle paikalliselle, joka jatkaa minulle juttelemista kielimuurista huolimatta. Vähitellen opin sillä tavalla. Tunnistan tai arvaan jonkin sanan, katson googlesta tarvitsemani tai sen mitä en ymmärrä.

Samalla tavalla on kulttuurin kanssa. Vähitellen opin miten täällä toimitaan, olen kiitollinen jokaiselle, joka yrittää minulle siitä jotain opettaa. Sillä kyllä täälläkin asiat hoituvat, vaikka joidenkin asioiden kohdalla miettii, että voisi hoitua helpomminkin.

Ja parhaimmillaan sitä todella tuntee itsensä tervetulleeksi tähän henkeäsalpaavan kauniiseen maahan. Vaikka kun kirjastonhoitaja teki meille ilmaiseksi maksulliset kirjastokortit ja ojentaessaan  sanoi:”You are welcome. And you are welcome.

 

Advertisements

2 thoughts on “Alku aina hankalaa

  1. Moi.
    Luin nämä takaperin ja itkin ja nauroin ja taas itkin lukiessani. Ajattelen, että olette rohkeita ja että sinua on siunattu kirjoittamisen lahjalla.
    Enkeleitä arjen kaikkiin mutkien rinnalle kulkemaan sinne teille kaikille, myös sille pienelle koululaiselle.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s